Noniin. Selvästikin oon masentunut, koska oon syönyt tämän viikonlopun niin kuin en olisi koskaan ruokaa nähnytkään. :D Ja tuo hymiö on vain tuolle masentuneisuus-osastolle, syömisessä ei ole mitään hauskaa.
Jonkinlaisen motivaatiopuuskan innostamana liityin taas Kiloklubiin (siihen Kalorilaskurin huonompaan ilmaiseen versioon...) ja päätin, että nyt on pakko ryhdistäytyä. Huomenna on ehkä vielä vähän heikompi päivä, koska perjantaina ostamiani tortillavermeitä on vielä jäljellä, enkä opiskelijana halua heittää mitään hukkaan. Positiivista lienee kuitenkin se, että kaikesta ahmimishimosta huolimatta niitä ON jäljellä.
No mutta, se miksi aloin tänne vielä tähän aikaan illasta kirjoittaa: tein äsken ensimmäisen askeleeni parempien elämäntapojen teillä. Pesin hampaani. No joo, totta kai pesen hampaani joka päivä, mutta tällä kertaa pesin hampaani ennen kuin ehdin ottaa seuraavan mukillisen kaakaota. Hyvä minä!
Koska tämä taktiikka näyttää toimivan, taidan alkaa pestä hampaani tästä lähtien joka ilta ennen yhdeksää. Siinä säästän jo vaikka kuinka monta kaloria.
lauantai 6. helmikuuta 2010
torstai 4. helmikuuta 2010
Enkö ymmärrä?
En.
Miten voi olla mahdollista, että oon lihonut yli kilon viikon aikana, vaikka oon syönyt varmasti hyvin pitkälti samalla tavalla kuin koko tammikuun ajan.
Paska.
Miten voi olla mahdollista, että oon lihonut yli kilon viikon aikana, vaikka oon syönyt varmasti hyvin pitkälti samalla tavalla kuin koko tammikuun ajan.
Paska.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)